Välähdyksiä kesästä

Kesä on ollut vilkasta aikaa museolla, kun yksittäiset matkailijat, perheet ja ryhmät saapuvat museolle tutustumaan näyttelyihin, lounastamaan ravintolassa ja osallistumaan museon tapahtumapäiviin.

Kesäkauden alkaessa innokkaat koululaisryhmät kävivät lasten kierroksilla tutustumassa maatalouden historiaan ja nykypäivään ja työpajoissa suunniteltiin tulevaisuuden maatalouskoneita, omia puumerkkejä ja myös voita tehtiin yhdessä koululaisten kanssa. Toukokuussa myös pidettiin Takakonttikirppispäivä, johon saapui runsaasti myyjiä ja pihalla käytiin vilkasta kauppaa.

DSC_6110

Kesä- ja heinäkuussa kesälomalaisia on käynyt museolla ilahduttavasti. Heinäkuun yleisöopastukset ja lasten kierrokset antavat kävijöille mahdollisuuden tutustua näyttelyyn oppaan johdatuksella ja ne ovatkin suosittuja. Erityisenä kohokohtana kesästä on jäänyt mieleen Kotieläinpäivä, jolloin museolla kävi suuri joukko perheitä päivää viettämässä. Koko päivän oli paljon puuhaa ympäri museoaluetta ja nopeasti päivä vierähtikin. Vierailulla oli monenmoisia ihastuttavia kotieläimiä, talutusratsatusta oli tarjolla ja pihalla käytiin oikein jännittävät kepparikisat.

DSC_6641

Vaan eipä meno museolla hiljene syksyä kohti käännyttäessäkään. Seuraavaksi järjestämme Yhdessä-päivän 23.8., jossa seurat, yhdistykset ja muut tapahtumia järjestävät tahot saavat vinkkejä tapahtumista tiedottamiseen sekä talkoiden että tapahtumien järjestämiseen liittyvistä asioista.

Syyskuun ensimmäisenä lauantaina heittäydytään jälleen perinteisten Köyrimarkkinoiden leppoisaan markkinatunnelmaan. Luvassa on jälleen markkinamyyjien taidokkaita käsitöitä, maistuvaa markkinaruokaa ja mielenkiintoisia työnäytöksiä. Tervetuloa tuleviin tapahtumiin!

Otetaan selvää

Hienoimpia asioita työssäni on saada selvittää kiinnostavia asioita ja sitten kertoa niistä muille. Museossa tehty tutkimustyö näkyy yleensä yleisölle näyttelyissä, esitelmissä ja artikkeleissa. Ne ovat kovin erilaisia, mutta kaikki omalla tavallaan kiehtovia tapoja kertoa tutkimuksen tuloksista.

Vaikka tutkimustyö on vain pieni osa museotyötä, sillä on taipumus viedä mukanaan niin, että muut työt unohtuvat. Varsinkin Kyläkeskiviikko-esitelmien tekeminen on aiheuttanut ajankäyttöongelmia useammallekin kyläesitelmien parissa puurtaneelle. Kylähistoriaan uppoutumisen estämiseksi olen itsekin luonut itselleni ”kyläkeskiviikontekosäännöt”.

Tutkimuksen tekemiseen kesä on yhtä hyvä ajankohta kuin mikä tahansa muukin. Tällä hetkellä työn alla on artikkeli siitä, kuinka torpat aikanaan näkyivät maisemassa ja miten ne muuttivat maalaismaisemaa. Pidin aiheesta esitelmän jo viime syksynä, mutta esitelmä ei niin vain kääntynytkään artikkeliksi ja aineistot piti kaivaa uudelleen esiin. Niinpä näin heinäkuun lopulla työpöydälleni on rakentunut muuri tutkimuskirjallisuudesta, ja tietokoneen näytöllä ovat pyörineet erilaiset kartat ja asiakirjat.

2017_7_Haaratorp2

Torppa Loimaan Haaran kylän isojakokartalla (Maanmittauslaitoksen arkisto)

Valmiin artikkelin voitte lukea vuoden lopulla ilmestyvästä Laarista eli maatalousmuseon vuosikirjasta. Vuosikirjan teemana on tänä vuonna maisema, joten kaikki artikkelit käsittelevät eri näkökulmista maalaismaisemaa ja sen muuttumista.

Terveisin museolehtori

PS. Torpat väistyivät ajatuksista viime viikon torstaina, kun museolla vietettiin Kotieläinpäivää. Vilskettä ja väenpaljoutta ihmetellyt museoravintolan asiakas leukaili, että hienoja museoita rakennetaan, mutta lopulta ihmisiä kiinnostavat kuitenkin lehmät ja aasit 🙂

2017_7_web DSC_6604

Kotieläinpäivän tunnelmaa museon pihamaalla 20.7.2017.

Kesäistä kuhinaa

Lomalta palattuani pääsin heti tarttumaan ”oikeisiin töihin”, kun Sarassa vietettiin viime torstaina heinäpäivää. Varsinaiset heinäpoudat ovat tänä kesänä olleet kortilla ja myös talkoopäivämme valkeni epävakaisena. Hankojen ja haravoiden kanssa ei tarvinnut henkilökunnan yksin heilua, vaan avuksi saapui parikymmentä innokasta talkoolaista ja heinät saatiin korjattua aamupäivän aikana sen suuremmin kastumatta.

Heinätalkoot ovat museolla perinne ja yhdessä kootut seipäät seisovat museon pihalla mallina vanhoista työtavoista sekä yhdessä tekemisestä.

2017_7_1Heinäpäivä

Juuri nyt museolla valmistaudutaan jo seuraavaan tapahtumaan, eli erityisesti lapsiperheille suunnattuun kotieläinpäivään 20.7. Museon pihalla voi tuolloin nähdä omien eläinten lisäksi monenlaista kotieläintä lehmästä aasiin. Teemapäivänä museolla on myös monta muuta kotieläimiin liittyvää puuhaa, kuten teemaopastuksia sekä keppihevoskisa.

2017_7_2Kotieläinpäivä

Museon kesässä ihan parasta ovat ihmiset. Matkalaiset poikkeavat näyttelyyn ja ravintolaan, eivätkä vaihtelevat säät juurikaan vaikuta kesäsesongin vilkkauteen. Heinäkuussa pääsylipun hintaan kuuluvat opastukset houkuttelevat väkeä päivä toisensa jälkeen ja turisti-infona toimivan neuvontatiskimme henkilökunta saa tiuhaan käyttää sekä kielitaitoaan että paikallistuntemustaan vastaillessaan erilaisiin kysymyksiin.

Kesä on ihmisen parasta aikaa, tuumii amanuenssi

Museo vastaa, kun siltä kysytään

Mistä tulee juhannuksen nimi? Missä ruumislautaa säilytettiin? Mitä ovat ne hippulat, jotka sananlaskun mukaan vinkuvat? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin olen viimeisen reilun kuukauden sisällä saanut vastata. Kysymyksiä tulee niin museon asiakkailta, median edustajilta kuin kollegoilta muista museoista.

Museolta kun kysytään milloin mitäkin. Useimmat kysymykset ovat esinetunnistustehtäviä, mutta myös monen muun mieltäaskarruttavan aiheen kanssa käännytään museon henkilökunnan puoleen. Esimerkiksi tavat ja niiden historia sekä sanat ja sanonnat aiheuttavat päänvaivaa.

Moniin näitä koskeviin tiedusteluihin löytyykin vastaus nimenomaan maatalousmuseoista. Vanhan talonpoikaisen elämänmenon työt, työvälineet ja uskomukset kun elävät yhä arkipuheessamme sanoina ja sananlaskuina. Nykyihmiselle sanojen alkuperä ja yhteys maatalouteen jää vieraaksi, ellei asiaa ala erityisesti selvittämään.

Aina ei kysymyksiään tarvitse osoittaa museon henkilökunnalle vaan vierailu museomme näyttelyissä avaa jo itsessään monia arvoituksia. Kun Viikin maatalousmuseon esinekokoelma saadaan esille Sarkaan ensi vuoden lopulla, tilanne parantuu entisestään. Viikin kokoelmiin kuuluvat esineet ovat pääsääntöisesti aikakaudelta ennen maatalouskoneiden käyttöönottoa. Niiden avulla onkin helppo selventää monen sanan, sanonnan ja sananlaskun alkuperää.

Mutta palataanpa tämän kirjoituksen alussa mainittuihin kysymyksiin. Nimi juhannus on väännös Johanneksesta, sillä juhannus on keskikesän juhlan lisäksi myös Johannes Kastajan muistopäivä. Ruumislautaa säilytettiin yleensä jossain talon ulkorakennuksista, hieman piilossa, poissa silmistä. Hippuloilla puolestaan on monia merkityksiä. Yhden selityksen mukaan ne ovat rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita, tupsuja tai kulkusia, jotka kovaa ajettaessa sitten pitävät ääntä.

2017 kesakuu ruumislauta

Museon riihestä löytyvä ruumislauta

Maatalousmuseo Saralle ja kahdeksalle muulle museolle voi esittää kysymyksiä muun muassa netissä Kysy museolta –palvelun kautta.

Kesätervehdyksin,
museon ”päivystävä kansatieteilijä” Iina

Juhlaa ja paraatia: Sarka mukana MTK:n 100-vuotisjuhlatapahtumassa

Maataloustuottajain keskusliitto juhlii vuonna 2017 100-vuotiasta taivaltaan maatalousyrittäjien etujärjestönä. Kesäkuun alussa Helsingin Rautatientorilla järjestettiin suuri juhlatapahtuma, jossa oli mukana monien muiden yhteistyötahojen kanssa myös Suomen maatalousmuseo Sarka. Torille rakennettiin laaja maatalouskoneiden historiaa esittelevä näyttely, alan yritykset esittelivät toimintaansa ja tuotteitaan sekä Sarka toi esille viljan käsittelyn historiaa omalla osastollaan.

20170509MTK100vSarka JPH (2) muokattu
Saran osastolla kaikenikäiset vieraat pääsivät kokeilemaan viljan jauhamista käsikivillä ja viljan lajittelua satavuotiaalla Triumph-lajittelijalla. Koneharrastajien ystävällisesti paikalle tuomalla Fordson N-traktorilla pyöritettiin Mylly-Matti kotitarvemyllyä ja jauhettiin ruisjauhoja. Heiltä olimme saaneet osastolle myös pari komeaa maamoottoria. Mielenkiinto oli suurta sekä yleisön että tiedotusvälineiden taholla.

20170509MTK100vSarka JPH (1)

20170509MTK100vSarka JPH (3) muokattu

Kello 13 koneet käynnistyivät ja mahtava paraati lähti liikkeelle Kaisaniemestä. Osa torilla näytteillä olleista koneista liittyi kulkueeseen, joka kiertyi Rautatientorilta Mannerheimintielle. Kulkueen kärjessä kulkivat itseoikeutetusti Suomenhevoset, niiden jäljessä koneiden kirjo 1910-luvulta aina 2010-luvulle ja tähän päivään. Katujen varsilla oli runsaasti väkeä ihmettelemässä menneiden aikojen masiinoita.

20170509MTK100vSarka JPH (4) muokattu
Saran osastolla kuhina jatkui taukoamatta aina klo 15 asti, jolloin tapahtuma päättyi. Sitten alkoi touhukas purkaminen, lastaaminen ja kotimatka. Olipa mahtava päivä aivan Helsingin ydinkeskustassa!

Kevätretkellä Forum Marinumissa

Toukokuun päivät ovat olleet mukavan vilkkaita, sillä koululaisryhmien kevätretket tuovat vauhdikasta menoa mukanaan. Koululaisopastusten ja työpajojen tiimellyksestä ehdimme kuitenkin vierailulle merenkulun valtakunnalliseen erikoismuseoon ja merivoimien museoon Forum Marinumiin. Heidän väkensä kävi meillä hetki sitten (voit lukea vierailusta täältä) ja nyt meillä oli mahdollisuus tehdä vastavierailu, jolla pääsimme tekemään pienen tutustumiskierroksen Forum Marinumin näyttelyissä.
DSC_6096
Yleisön kanssa yhteistyössä toteutetussa näyttelyssä Töissä merellä oli esitelty kiinnostavasti merenkulun historiaa siihen liittyvien töiden ja myös vapaa-ajan kautta. Kruununmakasiini on vaikuttava näyttelytila, jonka jokaiseen teemaan emme ehtineet tutustua, mutta täällä tulee varmasti vierailtua lähiaikoina uudestaan. Kruununmakasiinissa oli esillä myös vaikuttava perämoottorikokoelma, joka herätti heti porukassamme muistoja, jotka liittyvät tiettyihin perämoottoreihin!

DSC_6089
Lastenkirjaan perustuva ”Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa” oli riemastuttava näyttely, jossa lapset voivat muun muassa samota viidakossa ja ohjata höyrylaivaa. Näyttely epäilemättä kutsuu leikkiin ja tempaa mukaansa, vaikkei kyseinen lastenkirja olisikaan vielä tuttu. Kierroksen jälkeen pääsimme mukavalle ajelulle Pikkuförin kyydissä, jolta saimme nauttia Aurajoen maisemista joelta käsin.

DSC_6094
Suomen Joutsenen ja sen historiasta kertovan näyttelyn tutkiminen oli kuin pieni seikkailu, sillä koskaan ei osannut arvata mitä kulman takaa paljastuu. Yllätyksenä löysimme muun muassa laivan matkassa olleita kanoja. Suomen Joutsenella tutustuimme myös T.H. Norlingin taidokkaisiin merimaalauksiin. Vierailu toi oikein virkistävän paussin arkisen työn lomaan!

Tärkeintä ei ole voitto, vaan jalo kilpailu

Museolla eletään vilkasta toukokuuta koululaisryhmineen, tähytään tulevaan Viikin maatalousmuseon kokoelmaan liittyvien valmistelujen myötä ja juhlistetaan itsenäisyyden juhlavuotta Yhteistuumin –näyttelyllä. Välillä on kuitenkin hyvä irrottautua tutuista ympyröistä, kääntää katse jo tehtyihin töihin ja kohdata liuta eurooppalaisia kollegoita.

Tähän kaikkeen tarjoutui hyvä mahdollisuus viime viikolla, kun Zagrebissa, Kroatiassa valittiin vuoden eurooppalainen museo. Sarka oli ehdolla tämän EMYA 2017 –palkinnon saajaksi yhdessä 45 muun museon kanssa. Suomesta kandidaatteja oli kaikkiaan kolme. Yhdessä Päivälehden museon ja Serlachius –museoiden kanssa edustimme suomalaista museo-osaamista kunniakkaasti.

palkinnot jaettiin Mimara-museossa Zagrebissa

Palkinnot jaettiin Mimara-museossa Zagrebissa

EMYA –palkinnon jakaa European Museum Forum. Kilpailuun voivat osallistua uudet tai ison uudistuksen (kuten meillä uusi perusnäyttely) tehneet museot. Palkinto myönnetään museolle, joka kohtaa yleisönsä ainutlaatuisella ilmapiirillä, kekseliäillä tulkinnoilla ja esityksillä, ja jolla on luova ote museopedagogiikkaan ja sosiaaliseen vastuuseen. Ensimmäisen kerran vuoden eurooppalainen museo valittiin vuonna 1977. Vuoden eurooppalaiseksi museoksi vuonna 2017 valittiin Geneven etnografinen museo MEG Sveitsistä.

voittajamuseon edustajia

Voittajamuseon edustajia

EMYA –palkinnon lisäksi Zagrebissa jaettiin myös muutama muu vuosittainen palkinto. Euroopan neuvosto myöntää palkinnon museolle, joka korostaa eurooppalaista perspektiiviä sekä tuo esiin Euroopan kannalta merkityksellisiä aiheita ja Euroopan neuvoston keskeisiä arvoja. Tänä vuonna palkinnon sai Mémorial ACTe, Ranskan Guadeloupessa sijaitseva orjuutta käsittelevä museo.

Paikallisyhteisön osallistamisesta ja vapaaehtoistoiminnasta myönnettävä Silletto –palkinto meni Leirian museolle Portugaliin. Rohkeasta otteesta ja halusta haastaa yhteiset käsitykset museon roolista yhteiskunnassa myönnettävän Kennet Hudson –palkinnon sai Boris Jeltsin museo Jekaterinburgista, Venäjältä.

Kestävän kehityksen kunniamaininnalla huomioitiin Sveitsin ornitologisen instituutin vierailukeskusta. Erityismaininnan saivat myös Musée des Confluences Ranskasta, York Art Gallery Iso-Britanniasta, Muzeum Ślạskie Puolasta, Heraklion arkeologinen museo Kreikasta ja Den Gamle By Tanskasta.

todistus

Vaikka palkintoa Sarkaan ei tällä kertaa tullutkaan, oli kilpailuun osallistuminen kokemuksena erinomainen. Muiden osallistujamuseoiden esitysten seuraaminen Zagrebissa oli inspiroivaa ja ajatuksia herättävää. Oli kiinnostavaa kuulla museoiden erilaisista suurista linjauksista ja haasteista. Esimerkiksi voittajamuseon oli voitettava kaupunkilaiset puolelleen jo ennen uuden museorakennuksen avaamista, sillä rakentamispäätös oli valitusten vuoksi saatava läpi kansanäänestyksessä. Tanskan Kongernes Jellingissä puolestaan pohdittiin miten tehdä näyttely, kun esineistöä aiheesta ei ole. Yhtä hauskaa oli kuulla pienistä hauskoista oivalluksista kuten norjalaisen suksimuseon lapasia kutovista vapaaehtoisista tai puolalaisen siirtolaismuseon erikoispäivistä, jolloin pääsymaksuksi riittää halaus.

Zagrebin konferenssin osallistujien joukosta löytyi kollegoita, joiden puoleen voi tulevaisuudessa kääntyä mitä erilaisimpien museotoimintaan liittyvien seikkojen yhteydessä. Mutta mikä parasta: Euroopassa on nyt iso joukko ihmisiä, jotka tietävät ja tuntevat meidän museomme, joille olemme potentiaalinen vierailukohde tai yhteistyötaho.

Kaikki osallistujat ovat listattuna täällä: http://europeanmuseumforum.info/emya/emya-2017/emya2017-nominees.html

Voittajat perusteluineen esitellään täällä:
http://europeanmuseumforum.info/component/content/article/27-emya-2017/184-emya2017-winners.html