Suunnittelupöydältä urakoitsijoille

Joko lapiot on isketty saveen? Joko nurkissa näkyy rakennusmiehiä? Joko on kuoppa tontilla?

Ei ihan vielä, mutta aivan kohta. Viikin maatalousmuseon kokoelman siirtyminen ja esille asettaminen Sarkaan etenee koko ajan ja saa pian jo aivan näkyviäkin merkkejä. Kolmisen viikkoa sitten allekirjoitettiin uuden näyttelyhallin vuokrasopimus uuden näyttelyhallin rakennuttajan eli Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Ennen tähän pisteeseen pääsemistä on takana jo laaja kierros erilaisia neuvotteluja sekä Senaatti-kiinteistöjen että hallin suunnittelusta vastaavien tahojen kanssa.

2017_10_9 allekirjoittaminen

Museonjohtaja Teppo Vihola ja museosäätiön hallituksen puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä allekirjoittivat vuokrasopimuksen.

Toissa viikolla museolle saman pöydän ääreen museon ja Senaatti-kiinteistöjen edustajien sekä suunnittelijoiden kanssa marssi joukko henkilöitä, joiden käsissä rakennuksen konkreettinen toteuttaminen tulee olemaan. On aika siirtää hanke urakoitsijoille. Työt tontilla alkavat marraskuun puolivälissä ja kestävät kesään.

2017_10_9 havainnekuva

Näyttelyhallista tulee puuverhoiltu ja peltikattoinen. Kuva: Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy

Mainokset

Modulairen matka

Modulaire MD15 tuli Suomen maatalousmuseo Saran kokoelmiin kesällä 2017 LuKe Jokioisten lahjoituksena. Se on ollut Maatalouden tutkimuskeskuksella MTT:llä koe- ja tutkimuskäytössä 1990-luvulta lähtien. 2000-luvulla sitä on käytetty lähinnä näytöksissä ja pariin vuoteen sillä ei ollut ajettu lainkaan. LuKe eli Luonnovarakeskus jatkaa useiden eri valtion tutkimuslaitosten, kuten MTT, ja virastojen työtä. Säästösyistä LuKe luopuu osasta käyttämistään tiloista ja sen myötä kalustoa poistettiin myös Jokioisten yksiköstä.

Kun saimme Modulairen museon konehallille, alkoi tutkimus- ja kunnostustyö. LuKelta ei löytynyt mitään dokumentteja tai käyttöohjeita koneesta. Näitä on valmistettu tiettävästi seitsemän kappaletta ja ne ovat kaikki erilaisia kokeiluversioita. Joitain vinkkejä saimme Jokioisilta konetta aiemmin käyttäneeltä LuKen työntekijältä, mutta siinä oli kaikki.

DSC_7073

Laite on 2500 kg painava hydrostaattisella voimansiirrolla varustettu telakone, jota on vaikea siirrellä. Olisi hyvin kätevää, jos Modulaire siirtyisi omin voimin. Ensin täytyi saada moottori käyntiin. Koneen käyttötuntimäärä on hyvin pieni, joten oletimme moottorin olevan hyvässä kunnossa. Saimme hyviä neuvoja moottorin maahantuojalta ja teimme ensin pienimuotoisia huoltotoimenpiteitä. Moottori lähtikin käyntiin mutta sammui heti. Asiaa selvittäessämme paljastui, että solenoidi sulki polttoaineen syötön heti käynnistyksen jälkeen. Ohitimme solenoidin ja Modulaire käynnistyi ja pysyi käynnissä.

Sitten oli ohjauksen vuoro. Totesimme, että kauko-ohjaimen akku oli tiensä päässä. Uutta samankokoista ei heti löytynyt, mutta korvaavalla akulla pystyimme testaamaan kauko-ohjaimen toimintaa. Kokeilemalla asia alkoi selvitä ja Modulaire lähti liikkeelle omin voimin ensi kerran vuosiin. Köyrimarkkinoilla se esiintyi yleisön riemuksi ja mönki sitten paikalleen konehalliin näyttelyrivistöön.

DSC_7121

Modulaire liikkeellä.

 

Yhdessä

Tänään keskiviikkona 23.8. Sarka-museolla järjestettiin Yhdessä-päivä. Päivän tavoitteena oli jakaa vinkkejä ja tietoutta tapahtumienjärjestämisestä ja tapahtumatoiminnasta seuroille, yhdistyksille ja muille toimijoille. Päivän aikana seminaaritila Riihessä pidettiin puheenvuoroja, joissa aihetta lähestyttiin niin tiedottamisen, talkootoiminnan, Rompepäivien kuin turvallisuusasioidenkin näkökulmista. Useiden eri yhteisöjen edustajia saapui tapahtumaan mukavasti sekä läheltä ja että kaukaa.

yhdessä_elsa

Tervetulokahvien jälkeen amanuenssi avasi tilaisuuden kertomalla talkootöiden järjestämisestä ja siinä huomioonotettavista asioista. Vakuutusasiat saivat erityishuomiota, sillä ne eivät tärkeydestään huolimatta välttämättä nouse talkootöitä järjestettäessä ensimmäisenä mieleen. Seuraavan puheenvuoron piti Kati Uusitalo Loimaan lehdestä. Luvassa oli kattava paketti tietoa ja vinkkejä tapahtumista tiedottamisesta. Onnistuneen tiedottamisen avain nykypäivänä on käyttää useita eri viestintäkanavia. Puheenvuoron lomassa heräsi keskustelua siitä, miten erityisesti nuoriso saataisiin tavoitettua.

yhdessä_huittiyhdessä_iina

Kalle Huitti kertoi tapahtumien järjestämisestä RompeLoimaan näkökulmasta. Suurella tapahtumalla, jolla on jo pitkät perinteet, on ollut takanaan sekä nousun että hiipumisen aikoja. Kun tapahtumaa on järjestetty useamman vuoden ajan, ajoittainen uudistuminen on tärkeää. Timo Reiman Pelastuslaitokselta jatkoi kertomalla turvallisuus- ja lupa-asioista tapahtumia järjestettäessä. Varsinkin isoissa tapahtumissa turvallisuusseikat ja luvat ovat iso osa tapahtuman järjestämistä.

Päivän päätteeksi näyttelyamanuenssi perehdytti kuulijat talkootoiminnan historiaan. Talkoot ovat muuttuneet ajan kuluessa, mutta niihin liittyy nykypäivänäkin tiettyjä tunnuspiirteitä. Erityisesti kestityksellä on yhä varsin yleisesti paikkansa osana talkootoimintaa mukavan yhdessäolon ohella. Riihen ohjelman päätyttyä halukkaat osallistujat pääsivät vielä näyttelyamanuenssin johdolla tutustumaan museon Yhteistuumin-näyttelyyn.

yhdessä_yhteist

Yhdessä-päivä järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kun osallistujilta kysyttiin päivän päätteeksi, kokivatko he tällaisen tapahtuman hyödylliseksi ja kannattavaksi, ainakin museotyöntekijän silmiin näytti siltä, että jokaisen osallistujan käsi nousi pystyyn myönteisen vastauksen merkiksi. Ilmeisen onnistunut päivä siis!

– Museotyöntekijä

Välähdyksiä kesästä

Kesä on ollut vilkasta aikaa museolla, kun yksittäiset matkailijat, perheet ja ryhmät saapuvat museolle tutustumaan näyttelyihin, lounastamaan ravintolassa ja osallistumaan museon tapahtumapäiviin.

Kesäkauden alkaessa innokkaat koululaisryhmät kävivät lasten kierroksilla tutustumassa maatalouden historiaan ja nykypäivään ja työpajoissa suunniteltiin tulevaisuuden maatalouskoneita, omia puumerkkejä ja myös voita tehtiin yhdessä koululaisten kanssa. Toukokuussa myös pidettiin Takakonttikirppispäivä, johon saapui runsaasti myyjiä ja pihalla käytiin vilkasta kauppaa.

DSC_6110

Kesä- ja heinäkuussa kesälomalaisia on käynyt museolla ilahduttavasti. Heinäkuun yleisöopastukset ja lasten kierrokset antavat kävijöille mahdollisuuden tutustua näyttelyyn oppaan johdatuksella ja ne ovatkin suosittuja. Erityisenä kohokohtana kesästä on jäänyt mieleen Kotieläinpäivä, jolloin museolla kävi suuri joukko perheitä päivää viettämässä. Koko päivän oli paljon puuhaa ympäri museoaluetta ja nopeasti päivä vierähtikin. Vierailulla oli monenmoisia ihastuttavia kotieläimiä, talutusratsatusta oli tarjolla ja pihalla käytiin oikein jännittävät kepparikisat.

DSC_6641

Vaan eipä meno museolla hiljene syksyä kohti käännyttäessäkään. Seuraavaksi järjestämme Yhdessä-päivän 23.8., jossa seurat, yhdistykset ja muut tapahtumia järjestävät tahot saavat vinkkejä tapahtumista tiedottamiseen sekä talkoiden että tapahtumien järjestämiseen liittyvistä asioista.

Syyskuun ensimmäisenä lauantaina heittäydytään jälleen perinteisten Köyrimarkkinoiden leppoisaan markkinatunnelmaan. Luvassa on jälleen markkinamyyjien taidokkaita käsitöitä, maistuvaa markkinaruokaa ja mielenkiintoisia työnäytöksiä. Tervetuloa tuleviin tapahtumiin!

Otetaan selvää

Hienoimpia asioita työssäni on saada selvittää kiinnostavia asioita ja sitten kertoa niistä muille. Museossa tehty tutkimustyö näkyy yleensä yleisölle näyttelyissä, esitelmissä ja artikkeleissa. Ne ovat kovin erilaisia, mutta kaikki omalla tavallaan kiehtovia tapoja kertoa tutkimuksen tuloksista.

Vaikka tutkimustyö on vain pieni osa museotyötä, sillä on taipumus viedä mukanaan niin, että muut työt unohtuvat. Varsinkin Kyläkeskiviikko-esitelmien tekeminen on aiheuttanut ajankäyttöongelmia useammallekin kyläesitelmien parissa puurtaneelle. Kylähistoriaan uppoutumisen estämiseksi olen itsekin luonut itselleni ”kyläkeskiviikontekosäännöt”.

Tutkimuksen tekemiseen kesä on yhtä hyvä ajankohta kuin mikä tahansa muukin. Tällä hetkellä työn alla on artikkeli siitä, kuinka torpat aikanaan näkyivät maisemassa ja miten ne muuttivat maalaismaisemaa. Pidin aiheesta esitelmän jo viime syksynä, mutta esitelmä ei niin vain kääntynytkään artikkeliksi ja aineistot piti kaivaa uudelleen esiin. Niinpä näin heinäkuun lopulla työpöydälleni on rakentunut muuri tutkimuskirjallisuudesta, ja tietokoneen näytöllä ovat pyörineet erilaiset kartat ja asiakirjat.

2017_7_Haaratorp2

Torppa Loimaan Haaran kylän isojakokartalla (Maanmittauslaitoksen arkisto)

Valmiin artikkelin voitte lukea vuoden lopulla ilmestyvästä Laarista eli maatalousmuseon vuosikirjasta. Vuosikirjan teemana on tänä vuonna maisema, joten kaikki artikkelit käsittelevät eri näkökulmista maalaismaisemaa ja sen muuttumista.

Terveisin museolehtori

PS. Torpat väistyivät ajatuksista viime viikon torstaina, kun museolla vietettiin Kotieläinpäivää. Vilskettä ja väenpaljoutta ihmetellyt museoravintolan asiakas leukaili, että hienoja museoita rakennetaan, mutta lopulta ihmisiä kiinnostavat kuitenkin lehmät ja aasit 🙂

2017_7_web DSC_6604

Kotieläinpäivän tunnelmaa museon pihamaalla 20.7.2017.

Kesäistä kuhinaa

Lomalta palattuani pääsin heti tarttumaan ”oikeisiin töihin”, kun Sarassa vietettiin viime torstaina heinäpäivää. Varsinaiset heinäpoudat ovat tänä kesänä olleet kortilla ja myös talkoopäivämme valkeni epävakaisena. Hankojen ja haravoiden kanssa ei tarvinnut henkilökunnan yksin heilua, vaan avuksi saapui parikymmentä innokasta talkoolaista ja heinät saatiin korjattua aamupäivän aikana sen suuremmin kastumatta.

Heinätalkoot ovat museolla perinne ja yhdessä kootut seipäät seisovat museon pihalla mallina vanhoista työtavoista sekä yhdessä tekemisestä.

2017_7_1Heinäpäivä

Juuri nyt museolla valmistaudutaan jo seuraavaan tapahtumaan, eli erityisesti lapsiperheille suunnattuun kotieläinpäivään 20.7. Museon pihalla voi tuolloin nähdä omien eläinten lisäksi monenlaista kotieläintä lehmästä aasiin. Teemapäivänä museolla on myös monta muuta kotieläimiin liittyvää puuhaa, kuten teemaopastuksia sekä keppihevoskisa.

2017_7_2Kotieläinpäivä

Museon kesässä ihan parasta ovat ihmiset. Matkalaiset poikkeavat näyttelyyn ja ravintolaan, eivätkä vaihtelevat säät juurikaan vaikuta kesäsesongin vilkkauteen. Heinäkuussa pääsylipun hintaan kuuluvat opastukset houkuttelevat väkeä päivä toisensa jälkeen ja turisti-infona toimivan neuvontatiskimme henkilökunta saa tiuhaan käyttää sekä kielitaitoaan että paikallistuntemustaan vastaillessaan erilaisiin kysymyksiin.

Kesä on ihmisen parasta aikaa, tuumii amanuenssi

Museo vastaa, kun siltä kysytään

Mistä tulee juhannuksen nimi? Missä ruumislautaa säilytettiin? Mitä ovat ne hippulat, jotka sananlaskun mukaan vinkuvat? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin olen viimeisen reilun kuukauden sisällä saanut vastata. Kysymyksiä tulee niin museon asiakkailta, median edustajilta kuin kollegoilta muista museoista.

Museolta kun kysytään milloin mitäkin. Useimmat kysymykset ovat esinetunnistustehtäviä, mutta myös monen muun mieltäaskarruttavan aiheen kanssa käännytään museon henkilökunnan puoleen. Esimerkiksi tavat ja niiden historia sekä sanat ja sanonnat aiheuttavat päänvaivaa.

Moniin näitä koskeviin tiedusteluihin löytyykin vastaus nimenomaan maatalousmuseoista. Vanhan talonpoikaisen elämänmenon työt, työvälineet ja uskomukset kun elävät yhä arkipuheessamme sanoina ja sananlaskuina. Nykyihmiselle sanojen alkuperä ja yhteys maatalouteen jää vieraaksi, ellei asiaa ala erityisesti selvittämään.

Aina ei kysymyksiään tarvitse osoittaa museon henkilökunnalle vaan vierailu museomme näyttelyissä avaa jo itsessään monia arvoituksia. Kun Viikin maatalousmuseon esinekokoelma saadaan esille Sarkaan ensi vuoden lopulla, tilanne parantuu entisestään. Viikin kokoelmiin kuuluvat esineet ovat pääsääntöisesti aikakaudelta ennen maatalouskoneiden käyttöönottoa. Niiden avulla onkin helppo selventää monen sanan, sanonnan ja sananlaskun alkuperää.

Mutta palataanpa tämän kirjoituksen alussa mainittuihin kysymyksiin. Nimi juhannus on väännös Johanneksesta, sillä juhannus on keskikesän juhlan lisäksi myös Johannes Kastajan muistopäivä. Ruumislautaa säilytettiin yleensä jossain talon ulkorakennuksista, hieman piilossa, poissa silmistä. Hippuloilla puolestaan on monia merkityksiä. Yhden selityksen mukaan ne ovat rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita, tupsuja tai kulkusia, jotka kovaa ajettaessa sitten pitävät ääntä.

2017 kesakuu ruumislauta

Museon riihestä löytyvä ruumislauta

Maatalousmuseo Saralle ja kahdeksalle muulle museolle voi esittää kysymyksiä muun muassa netissä Kysy museolta –palvelun kautta.

Kesätervehdyksin,
museon ”päivystävä kansatieteilijä” Iina